Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK
2526272829301
2345678
9101112131415
16171819202122
23242526272829
303112345

RSS

 Tunarit
17.05.2016 11:33

Osaava ihminen osaa ratkaista ongelmia. Osaamaton ei. Jos valtakunnassa on talouslama, niin syy siihen löytyy edellä olevasta. Osaamattomuus, josta käytetään myös hupaisaa nimitystä tunarointi, on yleensä syy siihen, että maailmassa esiintyy ongelmia. Ja koska fundamentaalisten ongelmien ratkaisu kuuluu päättäjille, niin yksi harkitsemisen arvoinen keino on vaihtaa päättäjät ongelmista selviämiseksi.

 

Suomi on kärvistellyt talousongelmissa vuosikausia. Aina 1990 –luvun alusta saakka on valtiovarainministerien mantra ollut säästäminen. Jotkut ovat tosin olleet näkevinään välillä nousukausiakin, mutta monelta suomalaiselta on tämäkin ihme jäänyt näkemättä. 1990 –luvun lamasta selvittiin vain leikkaamalla ja taloutta tehostamalla. Onnenkantamoisena oli matkapuhelinbisneksen nousu maailmankartalle. Nyt samaa leikkausstrategiaa yritetään uudelleen. Tällä kertaa ilman käsitystä mistään uudesta.

 

Kohtalokkain virhe on kuvitelma, että sisäinen devalvaatio on sama asia kuin perinteinen devalvaatio. Sisäistä devalvaatiota toteuttamalla tapetaan vain entistä suurempi osa taloudesta, koska kysyntää ja investointeja vauhdittava kysyntä supistuu. Tämä strategia johtaa vain entistä suurempaan velkaantumisen tarpeeseen ja vain entistä suurempiin vaatimuksiin lietsoa sisäistä devalvaatiota.

 

Käsitys kilpailukyvystäkin on suorastaan kummallinen. Uskotaan näet, että kilpailukyky paranee, kun valtakunta alentaa palkkojaan ja kykyään ostaa. Tokipa palkkoja alentamalla suitsitaan ostoja ulkomailta, mutta eihän se ole sama asia kuin se, että saataisiin enemmän tuotteita kaupaksi ulkomaille. Semminkin kun mitään tuotteita ei edes ole.

 

Täysijärkinen ajattelu lähtisi hyödykkeiden hinta- ja tulojoustoista ja tutkisi ensin vaikuttaako hinnanalentaminen tuotteiden kysyntään, ja jos, niin millä tavalla. Ensisijaisen huomion pitäisi siis olla hinnassa eikä suinkaan työntekijän palkassa tai lomapäivissä, joista on suorastaan pitkä matka tuotteen hintaan. Näin ollen politiikka, joka ryhtyy meuhkaamaan leikkauksilla ja palkkojen alennuksilla, on porvarillista ryöstöpolitiikkaa.

 

Vielä naurettavammaksi politiikka muuttuu, kun suu tötteröllä kailotetaan, että palkkakustannusvertailu eri maiden kesken osoittaa Suomen kilpailukyvyn olevan heikentynyt. Moinen ajattelu on yhtä lailla tuulesta temmattu kuin väittää, että Suomen talousongelmat ovat aiheutuneet siitä, ettei Helsinki näytä Berliiniltä ja ero Tukholmaankin on jättiläismäinen. Ihmetellä sopii, miksi ei vaadita Helsingin muuttamista Tukholmaksi taloudellisista ongelmista selviämiseksi.

 

Euroopan tasolla yksi nopea keino talousongelmista selviämiseksi olisi tehdä Euroopan keskuspankista Kelaa vastaava elin, joka setelirahoittaisi sosiaaliset tulonsiirrot. Vain näin toteutettu elvytys vaikuttaisi taloutta aktivoivasti. Sen sijaan keskuspankin toimiminen porvarillisen pörssikeinottelun välineenä ei elvytä taloutta lainkaan, vaan toimii suorastaan päinvastaisesti.





Kommentti

Kirjoittaja

Sähköposti

Kotisivut

Roskapostisuojaus: Paljonko on yhdeksän plus kolme?
(Pakollinen, Vastaa numeroin)



Ei kommentteja




©2019 Maailma kuvina - suntuubi.com