Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK
262728293012
3456789
10111213141516
17181920212223
24252627282930
31123456

RSS

 Vapaakauppa, pyhä dogmi
27.10.2016 19:41

Vapaakauppa on politiikassa  samanlainen dogmi kuin uskomus, että maa on pallo. Ihmistä, joka väittää maata pannukakuksi, pidetään vähintäänkin yksinkertaisena. Pannukakkuun julkisesti uskova päättäjä todennäköisesti erotettaisiin tehtävästään. On kuitenkin aivan oikeutettua väittää maata pannukakuksi aivan empiiristen havaintojenkin perusteella. Ei tarvitse muuta kuin mennä vaikkapa eteläpohjaisen pellon reunalle katsomaan, niin väite pallosta ei ainakaan tässä lokaalissa tapauksessa ole relevantti väite.

Sama koskee vapaakauppaa. Ei ole mitään yleispätevää hyödyllisyyskriteeriä, jonka perusteella vapaakauppa olisi hyvinvoinnin ja kaiken muun hyvän avainsana. Vapaakaupan hyödytkin ovat enemmän tai vähemmän kiistanalaiset. Vapaakaupan teoria on saman tyyppinen kuin vapaan kilpailun teoriakin. Se on ideaali, joka ei tyypillisesti toimi käytännössä. Vapaa kilpailu on harvinainen tilanne. Sen sijaan monopoli on vallitseva käytäntö. Vapaakaupan tyypillinen seuraus onkin vain monopolien koon kasvu. Toinen seuraamus on keskittyminen ja talouden reuna-alueiden näivettyminen.

Maailmakaupan vapautuminen synnyttää maailmanlaajuiset monopolit, jotka muodostuvat merkitykseltään yksittäisiä valtioita mahtavammiksi. Näin valta siirtyy valtioilta näille talouskeskittymille niin, että ongelmien synnyttyä valtiot jäävät näiden monopolien vangeiksi ja joutuvat tekemään päätökset näiden monopolien etujen mukaisesti. Pankkijärjestelmä on tästä kouriintuntuvin esimerkki. Suomessa myös Nokian matkapuhelimet.  Ilman Nokian romahdusta Suomessa tuskin olisi tarvetta ilmaistyöhön ja työhön pakottamiseen tai muihinkaan toimiin, joita hallitus elinkeinoelämän kuuliaisena juoksupoikana toteuttaa.

Vaikka maailmankauppa lisäisikin tuotannon määrää, niin se ei anna vihjettä siitä millaisesta ja miten järjestetystä tuotannosta on kysymys. Ei myöskään siitä mitä tuotetaan. On oletettavaa, että tuotanto yksipuolistuu sen mukaan mitkä alat maailmanmarkkinat valtaavat. Nämä suuret monopolit määrittelevät tuotantostandardit ja työn tekemisen ehdot. Tästä seuraa, että tutkimus ja koulutus räätälöidään näiden suurten monopolien tarpeiden mukaisesti. Suurten yritysten johto suorastaan sanelee mitä hallitusten pitää tehdä. Suomessakin Nokian johto uhkasi viedä konttorit Suomesta, jos yrityksen haluamia lakeja ei olisi saatu aikaiseksi. Ja vikinä sen kuin jatkuu. Yleisemminkin julkisen päätöksenteon alisteisuus talouselämälle lisääntyy maailmankaupan vapautumisen myötä.

Valtioiden merkityksen vähentyminen johtaa valtioita suurempien kokonaisuuksien syntyyn jotta globaalin talouden vaatimuksiin pystyttäisiin vastaamaan. Tämä aiheuttaa demokratiavajeen suurentumisen sitä mukaa mitä kauemmaksi kansalaisesta päätöksenteko etääntyy. Tästä seuraa se, että päätöksenteko liukuu yhä lähemmäs kansainvälisen talouden intressejä. Päätöksenteon keskiöön nousee kansalaisten kurissa pitäminen kansalaisen edun katsomisen sijaan. Perusteluna käytetään olettamusta, että talouden etu on myös kansalaisen etu, joten talouden etuja häikäilemättä ajamalla ajettaisiin myös kansalaisten etuja parhaiten.

Esimerkiksi vaatimukset ammattiyhdistysliikkeen vaikutusvallan vähentämiseksi perustuvat siihen, että ammattiyhdistystoiminnan katsotaan haittaavan globaalia liiketoimintaa. Sama koskee luonnollisesti myös sosiaalisia tulonsiirtoja. Ne eivät suinkaan ole kansainvälisen suurkapitalismin edun mukaisia.





Kommentti

Kirjoittaja

Sähköposti

Kotisivut

Roskapostisuojaus: Paljonko on kahdeksan miinus viisi?
(Pakollinen, Vastaa numeroin)



Ei kommentteja




©2019 Maailma kuvina - suntuubi.com