Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK
27282930123
45678910
11121314151617
18192021222324
25262728293031

RSS

 Arvottomuuden lyhyt oppimäärä
25.07.2011 12:34

Liberalismi on 1700-luvun valistusaatteista lähtöisin oleva poliittinen ja historiallinen aatejärjestelmä. Liberalismin alkuperäistä muotoa kutsutaan klassiseksi liberalismiksi, mutta aate on myöhemmin laajentunut erillisiin suuntauksiin. Kaikki liberaalit kuitenkin kannattavat yksilöllisiä vapausoikeuksia kuten yhdistymisvapautta, laajaa sopimusvapautta, elinkeinovapautta, sananvapautta, lehdistönvapautta, liikkumisen vapautta, vapautta orjuudesta, pakkotyöstä ja väkivallasta, uskonnonvapautta ja yksityisomistusoikeuksia eli laajaa henkilökohtaista ja taloudellista vapautta.

Uusliberalismi on talouspoliittinen suuntaus, jonka mukaan vapaa yksityisomistusoikeus, vapaat markkinat ja vapaakauppa edistävät parhaiten ihmisten hyvinvointia. Uusliberaali talouspolitiikka pyrkii taloudellisen toiminnan normien vähentämiseen, verojen alentamiseen, omistusoikeuden loukkaamattomuuteen, kilpailuun, poliittisen toiminnan korvaamiseen markkinaohjauksella, tulonsiirroilla rahoitetun hyvinvointivaltion ja kansainvälisen kaupan esteiden purkamiseen. Uusliberalismia on pidetty myös poliittisena projektina, joka pyrkii palauttamaan pääoman kasautumiselle otolliset olosuhteet ja taloudellisen eliitin valta-aseman. Ajattelun ydin on arvostelua osakseen saanut oletus, että vapaakauppa varmistaisi myös yksilönvapaudet.

Arvoliberalismi puolestaan tarkoittaa liberalismin ei-taloudellisia aspekteja. Niihin kuuluvat mm. ihmisoikeudet: sananvapaus, uskonnonvapaus, yhdistymisvapaus, yleensäkin ihmisten oikeus päättää itse omista ei-taloudellisista asioistaan. Suomen politiikassa arvoliberalismia kannattavat erityisesti Vihreä liitto, Ruotsalainen kansanpuolue ja Kansallinen kokoomus. Arvoliberaali sallii siis ihmisten elää haluamallaan tavalla niiltä osin kuin kyse ei ole taloudellisesta toiminnasta eikä toisia vahingoiteta. Sen vastakohtana pidetään arvokonservatismia.

Arvo on käsitys tavoiteltavasta ja haluttavasta fyysisestä tai abstraktista objektista tai asiantilasta. Arvoja tutkivat mm. antropologia, psykologia, sosiaalipsykologia, yhteiskuntatieteet ja filosofiassa etiikan haara nimeltä arvoteoria eli aksiologia. Arvoteoriaan liittyy läheisesti myös hyvyyden käsite.

Arvotyhjiönkin aatehistorialliset juuret ovat myöskin jo valistusajan, 1700-luku, hengessä, jonka vaikutuksesta kirkon auktoriteetti heikentyi ja ryhdyttiin painottamaan kokeellisen tieteen, oikeuspositivismin sekä autonomisen järjen merkitystä niin tiedon kuin moraalinkin suhteen. Arvot ja intressit eivät enää nykypäivänä perustu luokkien tai erilaisten kollektiivien vastakkain asetteluihin, antagonismiin, vaan kumpuavat suoraan yksilöllisen identiteetin kokemuksesta, minkä kokemuksen ytimestä löytyy tavallisesti mediaviihdettä, keinotekoista julkisuushakuisuutta tosi-tv:eineen ja muine spektaakkeleineen, kaikkineen. Ehkä kuitenkin voimakkain arvotyhjiötä luova taho on kapitalistinen liikeyritys, joka pyrkii markkinaoperaatioillaan luomaan yhteiskuntaan keinotekoisia arvoja, jotka tähtäävät lähes yksinomaan lyhytkestoisiin, hedonistisiin valintoihin.

Tästä näkökulmasta tuntuu kornilta, että media rummuttaa sangen näkyvästi arvoliberaalia, kansainvälisesti suuntautunutta suomalaisuutta. Se vaikuttaa kummasti huudolta totaalisesta arvotyhjiöstä.



( Päivitetty: 25.07.2011 12:46 )




Kommentti

Kirjoittaja

Sähköposti

Kotisivut

Roskapostisuojaus: Paljonko on seitsemän miinus kolme?
(Pakollinen, Vastaa numeroin)



Ei kommentteja




©2019 Maailma kuvina - suntuubi.com