Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK
2627282930311
2345678
9101112131415
16171819202122
23242526272829
30123456

RSS

 Tieteen selitykset myös uskon asioita
21.09.2013 20:36

Onko mittaaminen tiedettä? Nähdäkseni pelkät mittaustulokset eivät täytä tieteellisyyden vaatimuksia. Pelkkien tulosten sijaan pitäisi pystyä kertomaan miksi ja mitä varten tulokset ovat syntyneet ja se, mistä laajemmasta ilmiöstä mittaustuloksissa on kysymys. Pitäisi siis pystyä ymmärtämään koko mitattu ilmiö, sen synty ja käyttäytyminen, nyt ja tulevaisuudessa. Niin sanotut luonnontieteet ovat suorastaan sokaistuneet lähinnä mittaamisesta tieteellisyyden kriteerinä. Sen sijaan ymmärtämisen laita on niin ja näin.

Kaukoputki ja raketti lienevät merkittävimmät keksinnöt, jotka ovat vaikuttaneet luonnontieteiden oman arvon tunnon kohoamiseen lähes yli äyräidensä. Kun päästiin kurkistamaan lähiavaruuteen ja vierailemaan jopa kuussa ja kun mitään jumalaa ei näkynytkään, niin syntyi kuvitelma, etteivät myöskään puheet luomiskertomuksesta voi pitää paikkaansa. Tyypillinen luonnontieteellinen ajatteluhan menee suunnilleen rataa, että jos ei ole jumalaa, niin myöskään maailma ei voi olla olemattoman jumalan luoma. Suosittu väittämähän kuuluu, ettei tyhjästä voi nyhjäistä. Monet luonnontieteelliset häviämättömyyden laitkin lähtevät siitä, että olemassa oleva ei häviä, vaan muuttuu vain toiseksi. Sen sijaan sitä, mitä varten tai mistä mitattu ilmiö viime kädessä on syntynyt, ei mittaajalla useinkaan ole mitään käsitystä. Eikä se aina mittaajaa edes kiinnosta.

Kemistit esimerkiksi laittavat erilaisia aineita koeputkiinsa ja hölskyttelevät niitä toivossa keksiä kultaa tai muita jalometalleja tai peräti viisasten kiven, mutta tässäkin tapauksessa kiinnostus erilaisten aineiden alkuperään tai siihen miksi jotkut aineet muuttuvat toisiksi aineiksi jää vähäiseksi. Vain se kiinnostaa, missä määrin uusilla keksinnöillä on kaupallista arvoa, koska rahoitus on tieteen tekemisen ensisijainen kriteeri. Nimenomaan rahoitushan määrää tieteen kehittymisen ja hyvin pitkälle myös saadut tutkimustulokset.

Se ei siis riitä tieteelliseksi tiedoksi, että pystyy kuvailemaan ilmiön. Siis vaikkapa sen, että kun laitetaan puolukoita, vettä ja perunajauhoja kattilaan sopivassa suhteessa, niin keitettäessä niistä syntyy puolukkakiisseliä. Perinteisesti tällainen ohje on ruokaresepti eikä tieteellinen teoria. Sangen monet luonnontieteelliset teoriat tai selitykset ovat tätä tasoa. Ihmistieteissä mainittuun teoriaan pitäisi lisätä vielä ymmärtäminen eli se, miksi tietyt aineet muuttuvat toisiksi, esimerkiksi juuri puolukkakiisseliksi. Tämä on tärkeää erityisesti, kun yritetään saada ymmärrys, miksi ihminen käyttäytyy tietyllä tavalla. Maailmankaikkeuden tasolle ulotettuna pitäisi voida vastata kysymykseen, miksi kaikki toimii niin kuin toimii? Senhän nyt näkee jokainen, miten maailmankaikkeus toimii, ei tuohon nyt juuri luonnontieteilijää tarvita. Toki on hyvä, että luonnontieteilijät kehittelevät erilaisia kulkuvälineitä ja kemistit pesuaineita, koska arkiset askareet niistä useinkin helpottuvat.

Tieteelliset totuudet eivät ole pysyviä, vaan ne muuttuvat ajan myötä. Puhutaan niin sanotuista tieteen paradigmoista, joukosta tieteellisiä perusperiaatteita ja totuuksia, jotka aika-ajoin muuttuvat tai suorastaan romahtavat, kun uudet havainnot syrjäyttävät ne tai kun syntyy jokin uusi vallankumouksellinen ajatus. Voi siis sanoa, että myös tiede on mitä suurimmassa määrin uskon asia.





Kommentti

Kirjoittaja

Sähköposti

Kotisivut

Roskapostisuojaus: Paljonko on kolme plus yhdeksän?
(Pakollinen, Vastaa numeroin)



Ei kommentteja




©2019 Maailma kuvina - suntuubi.com