Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK
28293031123
45678910
11121314151617
18192021222324
2526272829301

RSS

 Jättiläiset, Don Quijoten paluu
21.11.2013 11:29

Niin sanottu Himasen raportti on sitten valmis. Sen on voinut käydä lukemassa netistä tai lataamassa omalle laitteelleen lukemista varten. Lukeminen vaatii ohjelman, joka kykenee ymmärtämään pdf -tiedostoon kirjoitettua tekstiä. Itse raportti on pitkä kuin nälkävuosi. Siitä huolimatta, tai ehkä juuri siksi, asia ei ole tiivis ja jotkut esitetyt asiat vaikuttavat pikemminkin ennakkoluuloilta kuin asialliselta asialta. Esimerkiksi syy Neuvostoliiton romahdukseen. Sitten taas jotkut kohdat tekstiä ovat lähinnä itsestäänselvyyksiä, kuten esimerkiksi nykyisen hyvinvointivaltiomme haasteet. Myös informaatioyhteiskunnan sisältö jää tukevasti jalat ilmaan, vaikka luulisi nimenomaan informaatioteknologian olevan avain nyky-yhteiskuntamme ongelmien ratkaisemiseksi.

Päällimmäiseksi johtopäätökseksi nousee havainto siitä, että raportti on porvarillinen tilaustutkimus. Siinä määrin esitetyt "ajatukset" ovat sitä samaa huttua, jota porvarit ovat keittäneet jo pitemmän aikaa mukaan lukien hurmuripääministerimme viettämä aika murtomaahiihtoprojektissa Rukan lumilla. Kestävyysvaje ja huoltosuhde kummittelevat raportissa mukana, vaikka noilla käsitteillä ei avoimessa, kapitalistisessa, yhteiskunnassa pitäisi olla mitään sijaa. Maailman väkiluku kasvaa, tuotanto koneellistuu. Yksi kone pystyy hyvässä tapauksessa elättämään lukemattoman määrän kansalaisia. Puhe väestön ikääntymisestä, kestävyysvajeesta ja huoltosuhteesta, on lähinnä vajaaälyistä höpinää.

Raportissa käytetty kieli on myös ongelma, koska se on altis erityisesti porvarillisille tulkinnoille. Erityisesti arvokkaan elämän ja hyvinvoinnin käsitteiden käyttäminen lähes synonyymeina kauhistuttaa. Porvarihan voi helposti yksinkertaisuuksissaan kuvitella, että arvokas elämä tarkoittaa suuria rikkauksia ja yhteiskunnan tarkoitus olisi näin ollen vain edistää tätä yhä järjettömämpiin mittasuhteisiin paisunutta mammonan kasaamista.

Toinen ilmeinen ongelma, jättiläinen, on vaatimus päästä reaktiivisesta ennaltaehkäisevään yhteiskuntaan. Jos tällainen muutos yhteiskuntaan tehtäisiin, niin sehän avaisi ennennäkemättömät näköalat porvarilliselle säätämiselle, kyttäämiselle ja rankaisemiselle. Ennaltaehkäisyhän voisi merkitä vaikka sitä, että nuorille asetettaisiin määrätyt, laissa säädetyt nukkumaanmenoajat, tietokonepelit kiellettäisiin, kansalaisten painoa ryhdyttäisiin lakisääteisesti vahtimaan, juomia, jauhoja yms. ryhdyttäisiin laimentamaan ja ylipäätään koko ihmiselämä alistettaisiin erilaisille normeille vain siitä syystä mitä porvari nyt milläkin säännöllä haluaa milloinkin EHKÄISTÄ. Lasten maailmaan tulo mukaan lukien.

Kammotus niin ikään on jättiläinen, joka vaatii osallistavaa yhteiskuntaa. Tämä on jälleen yksi porvarillisen pakkoyhteiskunnan kivi- tai oikeastaan savijalka. Porvareitahan on viime aikoina äitynyt risomaan oikein tosissaan se, että sosiaalisia tulonsiirtoja maksetaan porvarillisen laintulkinnan, tai paremminkin vihertävänaamaisen kateuden aikaansaaman ääntelyn, mukaan ilman vastiketta. Harmituksen syy on luonnollisesti se, että vastikkeettoman rahan pitäisi kuulua yksinomaan porvareille itselleen eikä suinkaan kaikenmaailman työttömille proletaareille. Erityistä tarmoa asiassa ovat osoittaneet viimeaikoina niin sanotut risikkosavottamiehet. Himanen joukkoineen ei ole varmaankaan huomannut, että Suomen pitäisi ainakin teoriassa kuulua valtioihin, joissa kansalaisilla on joitakin vapausteiksi nimitettyjä vaihtoehtoja niin ettemme sentään missään pakkovaltiossa eläisi. Siitäkään huolimatta, että pakko näyttää porvarin päämetodi tätä nykyä olevankin.  Ilmeisesti sosialismi on jättänyt aukon, jonka suomalainen porvari yrittää nyt ideologisessa pölhöydessään täyttää.

Kaiken kaikkiaan Himasen raportti on löysä viritys. Korkeintaan pintaa hipaiseva. Edes raaputtamisen tasolle ei ylletä. Sikäli yritys on hyvä, mikäli tarkoitus on ollut yrittää vaikuttaa arkipäivän ajatusluutumiin. Tässä mielessä jopa filosofiallekin löytyy tehtävä kaikenmaailman peltitötterötieteiden joukossa. Filosofiahan voi parhaimmillaan kysyä, mihin "helvettiin" me tarvitsemme kaikki ne peltitötteröt, joita maailmaan pukkaamme? Tai olisiko jo aika lyödä näihin pyöreisiin tötteröihin edes jokunen särmä?





Kommentti

Kirjoittaja

Sähköposti

Kotisivut

Roskapostisuojaus: Paljonko on kolme plus neljä?
(Pakollinen, Vastaa numeroin)



Ei kommentteja




©2019 Maailma kuvina - suntuubi.com