Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK
293012345
6789101112
13141516171819
20212223242526
272829303112

RSS

 Tolppakokemusten ontologiset perusteet
14.07.2015 15:55

Aiheutuvatko niin kutsutut tolppakokemukset heikosta ymmärryksestä? Kun ymmärtää asiat väärin, toimii siitä syystä tavalla, joka aiheuttaa voimakkaita negatiivisia ympäristöreaktioita. Reaktioita, jotka tuntuvat vastenmielisiltä. Tolppakokemuksilla tarkoitetaan tässä tietysti sitä, kun osa poliitikoista tuntee itsensä poliitikkoina toimiessaan ”kusitolppana” olemiseksi. Kansalaisten negatiivisen palautteen kohteena olemiseksi.Erityisesti taloudellisesti huonojen aikojen vallitessa näyttää poliitikkojen ja kansalaisten käsitykset asioista ja niiden hoitamisesta menevän pahasti ristiin. Sen sijaan nousukausina hymy on yleensä yhteinen.

Ymmärrys on viimeaikoina noussut esille erityisesti Venäjä –pakotteiden kohdalla. Näyttää nimittäin siltä, että Suomi on tulkinnut väärin Euroopan unionissa tehtyjä venäläisten liikkumisvapautta rajoittavia päätöksiä ja siitä syystä myös toiminut väärin väärän ymmärryksensä vuoksi.  Nyt joutuukin kysymään, onko Suomi toiminut ja ymmärtänyt asioita väärin laajemminkin? Ja jos, niin missä laajuudessa?

Olisiko aika hajottaa eduskunta, panna hallitus ja presidentti vaihtoon? Menettely on ollut joskus käytössä ainakin eduskunnan hajottamisen osalta. Sen sijaan presidentin  erottaminen on ollut työlästä. Ainakaan Kekkonen ei lähtenyt tehtävästään muutoin kuin kulumalla. Sittemmin lainsäädäntöä on rukattu ja nykylakien mukaan taitavat hajotuksetkin olla utopiaa, koska niin kutsutun parlamentarismin mukaan parlamentarismi on valtakunnan ylin viranomainen, jonka siis pitäisi erottaa itse itsensä. Oman itsen erottaminen puolestaan on vallan ahneudesta muutoinkin kärsivän parlamentarismin tapauksessa oletettavasti poissuljettu vaihtoehto.

Kreikka on toinen tapaus, jossa ymmärrys joutuu koetukselle. Siinä missä Euroopan unionin loistokaudella Suomi paistatteli Euroopan unionin ytimessä, vaikka Suomea laajemmin ei tällaisia ydinkokemuksia kenties tunnustettukaan, niin nyt sitten Suomi on leimautumassa koko Euroopan häiriköksi. Jopa niin, että eurooppalaisessa ruokapöydässä Suomi on sijoitettu jonnekin pöydän nurkkaan ja lautasenkin kanssa alkaa olla ongelmia. Annoskoot arvatenkin vain pienenevät. Sen sijaan vaatimukset kasvavat kuin kuuluisan pullan taikina.

Ihmetellä täytyy sitäkin, miksi yleensä puhutaan Kreikan tukemisesta, kun tämä tuki menee aina lainojen lyhennyksiin. Eihän tässä itse Kreikkaa tueta yhtään! Tapauksessa täytyy olla erittäin suuri ymmärrysvaje.

Myös kotimaan sisäpolitiikka herättää ihmetystä. Erityisesti varusteluinto, joka on saanut lähes hysteriaa hipovia ulottuvuuksia. Toisaalta myös hallituksen ja työnantajajärjestöjen välinen veljeily sekä ”rikosten” ottaminen valtion tulolähteeksi. Ei luulisi olevan tästä maailmasta tuplata sakkojen määrä ja samalla puuttua entistä vähäpätöisempiinkin ”rikoksiin” tai peräti ryhtyä säätämään lisää sakotettavia pikkurikkeitä.

Pyrkimykset parantaa tuottavuutta aikana, jolloin vanhentuneet tuotteet eivät käy kaupaksi on vähintäänkin kuolleena syntynyt ajatus. Tuottavuushan tässä tapauksessa tarkoittaisi vain sitä, että entistä vähäisemmillä resursseilla tuotettaisiin nykymäärä tai jopa enemmän kaupaksi käymätöntä tavaraa.

Venäjä –öykkäröinti herättää kysymyksen, onko hallituksen tarkoitus luoda kansalaisiin pelkotila, joka sallisi armeijalle myöntää miljardiluokan asehankinnat? Oliko taannoinen ”sukellusvenejahtikin” vain osa tätä teatteria?





Kommentti

Kirjoittaja

Sähköposti

Kotisivut

Roskapostisuojaus: Paljonko on neljä miinus kolme?
(Pakollinen, Vastaa numeroin)



Ei kommentteja




©2019 Maailma kuvina - suntuubi.com